Eilen illalla tullessani kotiin olin hyvillä fiiliksillä. Kokkasin, säädin tunnelmavalaistuksen ja soitin muutaman puhelun. Olin muutenkin alkuillasta ponnistellut irti comfort zonestani ja piiskannut itseni suorituksiin, joista olin ylpeä. Sain pari piristää viestiä. Ajatus ennen nukahtamista oli, että kyllä elämä on ihanaa, mä olen ihmisenä upea ja muutenkin onnellinen. Eli paletti on koossa ja tunsin olevani Fergie videossa Glamorous.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Aamulla heräsin, päätä jomotti, väsytti kuin rääkättyä eläintä ja yleinen ajatustila ei ollut muutenkaan hohdokas. Kahvimuki kädessä tuijotin itsetuhoisena ikkunasta avautuvaa piiskaavaa vesisadetta ja mietin vakavasti soittavani taksin töihin. Aamun soundtrack ehdottomasti System of A Downin Lonely Day http://www.youtube.com/watch?v=l3wH7tYkyvM.

Rakas Grigio, mitä minulle tapahtuu noina yön pimeinä tunteina?

Such a lonely day, Should be banned. It's a day that I can't stand