Jokaisella ihmisellä on omat riippuvuutensa. Sen ei tarvitse olla hengenvaarallinen tai itsetuhoinen elämäntapa vaan jokin minimaalinen arkiaskare esimerkiksi. Muutamia huomioita.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Arki aamun anatomiaa

Aamun askareet voidaan laskea myös rutiineiksi mutta niiden orjallinen noudattaminen hipoo jo riippuvuutta ja muutokset aamuissa saavat vieroitusoireiden kaltaisen olotilan. Aamuisin kelloni soittaa positiiviseen klo06.30 aikaan. Tämä ei silti tarkoita, että ehtisin töihin suunniteltuun klo7.30 vaan että voin viettää aikaa sängyssä ainakin tuohon asti. Miettiä eri skenaarioita siitä, pitäisikö nousta, koska pitää viimeistään nousta ja jos nyt nousisi niin ehtisi töistä pois aikaisin. Nousen sitten kun on jo myöhäistä ja tiivistän suihkun, hiustenkuivaamisen, meikkaamisen ja aamukahvin varttiin. Kaikki tavarat ovat aina valmiina samassa laukussa, siksi harvoin vaihdan laukkua paitsi kausittain. Turha vaihtoväli merkitsisi vain tavaroiden hukkaamista ratkaisevana päivänä. Ja pelko ajatuksesta ettei ehkä saa kahvia lähimpään puolituntiseen saa jo aikaan pääsäryn. Kahvin pitää olla tummaa ja kunnon lorauksella kuumaa maitoa. Haalea litku väreiltään ja lämpötilaltaan pilaa kenen tahansa päivän.

Liikunta

 

Olen aina harrastanut jonkinlaista aktiiviliikuntaa vaikkei se kropasta juurikaan näy. Nuorena ratsastin, nykyään lenkkeilen. Ensin ajattelin lenkkeilyn olevan osa terveellistä elämäntapaa, nykyään luen sen jo riippuvuudeksi. Jos siis kuolemanväsyneenä olen jättänyt lenkin alkuillasta väliin, en voi mennä nukkumaan ennen kuin se on suoritettu. En vaan yksinkertaisesti pysty. Joskus olen lähtenyt juoksulenkille vielä klo22. Aamulla se maksaa itsensä takaisin virkeydellä.  Kaksi päivää pystyn olemaan ilman lenkkiä jos aikataulu ei sitä salli muulla toiminnan täyteydellä. Mutta sitten alkaa ahdistus ja kiukku tulla esiin takaraivosta ja ei pysty edes muodostamaan lauseita ilman ivallista sarkasmia.  Adidakset jalkaan ja tunnin päästä olen kuin eri ihminen.

Matkustelu

Kyllä, tämäkin on riippuvuus. Jos olisin aina pysynyt kotikonnuillani, tuskin ensimmäinen ajatus sanasta LOMA olisi ULKOMAAT. Ne liittyvät toisiinsa lähes synonyymeinä. Mikä kohde tahansa jonne pääsee suihkukoneella, kelpuutetaan listalle. Kaikki tämä seuraavista R. Vassisen kolumnin pointeista huolimatta.

1. Halpalentoyhtiöt

Halvalla ei saa hyvää. Tosin ei saa kalliimmallakaan. Jalkoihin tulee veritulppa ja olen alkanut tuntea sympatiaa häkkikanoja kohtaan.

2. Yliammutut turvallisuustarkastukset

Olenko ainoa ihminen, jonka mielestä sukkasillaan Heathrown kentän hihnalla jököttäminen on jotenkin nöyryyttävää? Tai jonka mielestä nesteiden pistäminen minigrip-pussiin ei suojele terrori-iskulta pätkän vertaa?

3. Ilmastonmuutos

Ei riitä, että itselle tulee paha mieli matkustuksesta. Sen lisäksi tuhoat päälle vielä maailmaa. Pelkästään työmatkojen perusteella ekologinen jalanjälki alkaa muistuttaa Bigfootia ja päälle vielä lomamatkailu.

 

Toisaalta jos lentäisi mielipuolen lailla nopeuttaakseen ilmastonmuutosta siihen pisteeseen, että Suomessa olisi niin lämmin ettei täältä enää tarvisisi poistua paremmille leveyspiireille aurinkoa nauttimaan. Ja kaikki juhlat loppuvat aikanaan. Ystäväni sanoin:" Kohta onneksi loppuu bensa niin päättyy se teidänkin lentely." Sitä odotellessa..

Vapaa- aika

Tämä on kategoria MUU. Tänne kuuluvat kaikki harmittomat, enemmän harmia aiheuttavat ja muut. Alkoholi. Ei tarvitse olla alkoholisti ollakseen riippuvainen siitä. Kohtuukäyttäjäkin voi olla riippuvainen. Keskiviikko ilta kotona tai perjantain alkuilta startataan lasillisella viiniä. Ei pullollisella vaan lasillisella. Muina vuodenaikoina valkoviiniä, syysmasennukseen punaviiniä. Nyt kun ilma alkaa viiletä ja vettä vähintäänkin tihkuttaa, lasillinen hyvää punaviiniä on huumaavaa. Ja näitä muita riippuvuuksia riittää aina läheisilläkin, kuva puhukoon puolestaan.. Remember to Keep it real my friends!